30. päivää

Päivittäisellä blogikierroksella törmäsin hauskaan kuvahaasteeseen.

Päätin sen toteuttaa omassakin blogissa, sillä postausaiheet todellakin ovat välillä tiukassa.

Teen tätä siis omaan tahtiin, silloin kun ei muuta asiaa ole ;)

 Ja tapoihini sopivasti satunnaisessa järjestyksessä.

Aloittaen päivästä 22.

Tästä olen riippuvainen

Sormisuola, uusi tuttavuus minulle, koukutti heti ensimmäisellä kerralla.
Sokerihiiri joka rakastaa myös suolaa.
Syyttävä sormi osoittaa Rosson ihanaa broilerifocacciaa. 

Tässä haaste kokonaisuudessaan.

Nappaa mukaasi jos innostuit :)

Päivä 1: Omakuva

Päivä 2: Suosikkitavara

Päivä 3: Perheenjäsen

Päivä 4: Harrastus

Päivä 5: Vanha kuva

Päivä 6: Teema "vihreä"

Päivä 7: Kuva jota en koskaan julkaissut

Päivä 8: Suosikki kuva

Päivä 9: Päivän asu
Päivä 10: Tämä tekee minut iloiseksi
Päivä 11: Hullua
Päivä 12: Arkeni
Päivä 13: Teema “valo”
Päivä 14: Talvikuva
Päivä 15: Rakkaus
Päivä 16: Mustavalkoinen omakuva
Päivä 17: Hetki
Päivä 18: Tunteet
Päivä 19: Täällä minä asun
Päivä 20: Teema “erilaiset”
Päivä 21: Kun olin pieni
Päivä 22: Tästä olen riippuvainen
Päivä 23: Kesäkuva
Päivä 24: Tämä tekee minut surulliseksi

Päivä 25: Kaikessa kiireessä

Päivä 26: Tämä naurattaa aina
Päivä 27: Teema ”kaksi”
Päivä 28: Sää
Päivä 29: Uusin kuva minusta
Päivä 30: Valinnainen kuva

Viikonloppuun

Nyt ei jouda kuin pikaisesti huikkaamaan hyvät viikonloput.

Tämä viikko ollut kiirettä ja sutinaa, ensi viikolla otetaan vielä hutinatkin kaveriksi :)

Kukkaenergiaa viikonloppuusi!

Hakusanoja

Aamuni alkaa joka päivä samalla tavalla.

Herätys puoli tuntia-tunti ennen lapsia.

Iso kuppi teetä, aamun lehdet ja blogikierros koneella.

Mies on jo lähtenyt töihin tai juuri lähtöä tekemässä.

Tänä aamuna kävin tutkailemassa vähän blogini tilastoja.

Hakusanat, joilla blogiini tupsahdetaan, ovat herättäneet hilpeyttä jo aiemmin eikä tämä aamu tuonut poikkeusta.

*arsi harju- suku*

Aha... No ei olla kyllä sukua ja totuuden nimissä piti hetki ihan miettiä, että kuka hitsi on Arsi Harju :D

Muita viime aikoina silmiin pistäneitä hakusanoja, joilla on useammin tultu blogiin, ovat olleet

* hienot design portaat *

Ai noi meidän perusperusperusmäntyhässäkät?

* glamour koti *

Toivottavasti ei ole kuukkeloija ihan kamalasti pettynyt hakutulokseensa xD

* upea olohuone *

No joo, tän mä voin toki allekirjoittaa ;)

Keittiöstäkin oli joku, mikä sai ryystämään teet nenään asti, mutta en sitä nyt millään muista.. hitsin hitsit..

On noi tilastotiedot vaan hauskoja, tosin välillä kyllä pistää mietityttämään miten mikäkin hakusana osumansa hakee.

Saattais nimittäin ainakin minua ihan hintsusti turhauttaa, jos etsisin designportaita ja tarjottaisi näitä meidän :)

Millaisilla hakusanoilla sinun blogiisi on tultu?


*Edit. olisko tän postauksen hakusana sit niinku gourmet ruokaa?

Maanantai

Sanovat, että paineen alla työskentelee paremmin.

Minä voisin sanoa, että olen eri mieltä.

Turhapa rypistellä vastaan.

Siispä sytytän kynttilät, nostan jalat pöydälle ja alan hommiin.

Näin se alkoi, taas uusi viikko.

Muistoja

Sain joululahjaksi vähän kuvankäsittelyyn liittyviä juttuja, ja niillähän on tullut sitten pelailtua.

Nämä viime kesän otokset oikein heräsivät eloon!

Vielä muutama kuukausi ja sitten se on täällä taas..

Jännittävää sunnuntaita!
Muistithan äänestää?

Viikonlopun tuherrukset

Viikonloppu on mennyt remontoidessa.

Mutta silti kaiken keskeltä huomasin 600 lukijaa tulleen täyteen.

** Mieletöntä **

Koivukujan Riikka oli se onnekas kuudessadas lukija, joka saa jotain pientä kivaa itselleen.

Otatko siis Riikka yhteyttä 

lilla.tirlittan@luukku.com

Teille muille vilautan vähän mitä sitä puuhastellaan koko viikonloppu ;)

Kierrätystä

Mä olen jäänyt ihan koukkuun Facebookista löytyviin kirppareihin.

Sekä myyjänä että ostajana.

Eniten käytän tätä meidän paikallista Lahden seudun ryhmää, helpottaa ja nopeuttaa kummasti kun ei tarvitse postin kautta toimia.

Ei pöytämaksuja, ei myyntijakson odottelua eikä myyntipöydän siivoamista.

Hinnoittelu-urakan poisjäänti varsinkin on ihan huippujuttu.

Nurkat tyhjenee ja kaapeissa on vihdoinkin tilaa!

Tosin tilallekin on tullut tuoleja ja tablet ja...

Tämäkin munakori saa lähteä vihdoinkin rojukaapista kiertoon :)


*Edit; just tätä mä tarkoitin, 20 minuuttia myöhemmin munakori on jo myyty :)

Kierrätätkö sinä facebookin kautta?

Poron per...

...uukki!

Onhan se nyt poron kylymä ilman karvoja!

Ei muuta kun höyhenlei kaulaan ja jopa lämmittää :)

Tämä ihana Finnmarilta ostettu poro pääsi eteiseen yläkaapin paikalle.

Poron päällä on ilmalämpöpumppu joka löyhyttää höyheniä.

A-hula-huu, a-hula-hei.. 

Kaunista keskiviikkoa!

Kätevä emäntä

Että mä sitten tykkään tuosta puuliedestä!

Sitä tuntee itsensä ihan valiovaimoksi ja -äidiksi, kun voi illalla raskaasta työstä kotiutuneelle perheelle tarjoilla koko päivän hauduteltua illallista.
Kuten tänään alusta asti itse tehtyä hernekeittoa.

Totta kai olen myös paistanut uunituoreet karjalanpiirakat lisukkeeksi ja marjakiisseliä jälkiruuaksi.

Siinä kokkailujen lomassa tyhjensin pakastimen lasikuistille ja sulatin koko höskän.

Pyykkiä olen myös pessyt muutaman koneellisen ja hoitanut viikkosiivouksenkin.

Niin helppoa ja hyvää, että tämä toistetaan viikonloppuna.

Mikäs sen mukavampaa kuin viettää päivä pulkkamäessä ja kotiutuessa nauttia lautasellinen höyryävän kuumaa hernekeittoa.

*********************

Oikeastihan sitä on vaan heittänyt herneet veteen ja kattilan hellalle.

(Herneitähän en tietysti muistanut liottaa yön yli, onneksi löytyi resepti liottamattomille)

Sinne tuleen sitten kun säännöllisin väliajoin nakkelee kapulan tai pari, niin ruokahan kypsyy ihan itsestään.

Ainut vaan että niitä puitakin pitää hakea tuolta pakkasesta säännöllisin väliajoin, jotta on mitä heitellä.

Viiden tunnin jälkeen suikaloi herneiden sekaan joulukinkkua, ja heti saa rokka säväyksen lisää.

(Kinkku, jonka muuten isäni huolehti jouluna pakkaseen.

Minä olisin saanut aikaiseksi seisottaa sitä vielä muutaman päivän lisää jääkaapissa, jonka jälkeen se olisi juossut pihalla vastaan ja heittänyt portilla yläfemmat.)

Onneksi muuten ehti se kinkku sulaa tuossa viidessä tunnissa, olishan se nyt ollut jo liian hyvin muistaa ottaa se edellisenä iltana sulamaan.

Jaa ne piirakat?

No ne levisivät pakkasta tyhjentäessä ympäri keittiötä.

Onneksi puulieden uuni oli kuumana, siinä paistuivat ihan huomaamatta.

Niin huomaamatta, että paloivat.
Siis jopa siihen paistolautaseen kiinni.

Ja ne marjat, ihan hävettää myöntää, mutta pakkasesta löytyi marjoja vuodelta 2009!

En kehdannut roskiinkaan heittää, joten äkkiä kattilaan herneiden viereen kiehumaan.
Pakastimen sulatuksesta en edes viitsi sanoa muuta kuin että tuli sitten nuo lattiatkin pestyä ihan huolella..

Hyvinhän siinä sitten oli aikaa pyykätä, pyykit kun olivat koneessa jo valmiina.

Ei varmaan tarvitse edes kertoa aamuisesta episodista, kun kukaan kouluun lähtevistä ei meinannut löytää puhtaita vaatteita?

Ja imurikin se seisoi valmiina keittiön nurkassa virtajohto pistokkeessa kiinni, viikkosiivousta odotellen.

Edellisen kerran sitä oli tosiaan käytetty silloin viikko sitten.

Ja kanan kukut tuota pulkkamäkihuttua, kukas täällä on pitämässä tulta yllä ja lisäämässä säännöllisin väliajoin vettä noille liottamattomille herneille?
Saati että viitsisin toista kertaa hernaria itse edes tehdä, sellainen narina ja mankuminen alkoi välittömästi, kun kotiutuneet koululaiset ovesta astuivat ja haistoivat mitä on ruokana.
Eikä meillä muuten puut tuossa telineessä ole.
Sininen Ikean kassi on paljon näppärämpi ja siistimpi.


Mutta tykkään mä tosta puuliedestä kyllä ihan tosi paljon :)

*****************************

Blogielämä versus tosielämä.

Tuntuuko tutulta?

Hauskaa tiistaita!

Tiistain fiilisbiisi egotripiltä, kuinka voikaan sanat olla niin osuvat :)

Maanantain pohdintoja

Moni haikailee kevään perään, mutta minä nautin täysillä tästä talvesta joka vasta tuli.

Lunta mahtuisi meidän pihaan vaikka enemmänkin :)

Aamulla mittari näytti -16, mikä tarkoitti sitä, että oli tuikattava takkaan tulet.

Nyt ritisee tuli hellassakin, kohta se on jo varmaan kuumennut sen verran, että saan laittaa padan hautumaan.

Sen jälkeen nostan jalat pöydälle, otan kupin kuumaa, läppärin syliin ja ryhdyn töihin.

Jälleen yksi sisustussuunnitelma kaipaa viimeistelyä ennen kuin on valmis esiteltäväksi.

Tässä ollessani pohdin valkoisuutta.

Viime aikoina on silmiini jälleen osunut valkoisten kotien kummastelu.

(Onko valkoisuus muuten nyt hieman väistymässä?)

Mietiskelin sitten tätä meidänkin kotia jota sanottu sekä liian valkoiseksi, että liian mustaksi.

Omasta mielestäni kotimme näyttää mustan tapetin kanssa valkoisemmalta kuin aiemmin.

Voiko värillinen tapetti luoda illuusion valkoisemmasta kuin mitä todellisuus on?

Talvi

♥ Voi rakkaus mikä maisema ♥

Edes asema tämän perheen lumityövastaavana ei haittaa, kun ulkona vihdoinkin on lunta!

Kaivoinpa tänään luistimetkin naftaliinista, saas nähdä pysynkö pystyssä.

Luistelun lisäksi oli viikonlopun ohjelmassa pulkkailua, notskimakkaraa ja paahdettuja vaahtokarkkeja.

Viikonlopun jatkoja!

Toiveita

Sain toiveen laittaa kuvia muistakin huoneista, muutoksia kun on meneillään.

Ja tässä tulee, ensin keittiö.

No rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei täällä ole muuttunut kuin lamppu.

Paitsi että onpas! 

Tänne on tullut sama tapetti kuin olohuoneessakin.

Tupakeittiöstä kun on kyse, niin erilaiset tapetit saattaisivat riidellä.

Alunperin muuten miehen idea :)

Matot/matto aiheuttaa nyt päänvaivaa.

Entiset matot ei ole mieleiset, eikä kovin toimivatkaan vaikka ne ovat useamman vuoden jo lattialle olleet.

Aina vinossa ja tuolin jaloissa kiinni.

(Aina pesussa)

Pöytä taas on niin iso, että yksi iso matto ei tule reunojen yli laisinkaan saati sitä suositeltua määrää.

Ilman mattojakaan ei ole kiva olla.

Sietämätön dilemma >:(

Näitä pähkien viikonloppuun.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Valmis!

No nyt on eteinen valmis.

Mitään kovin suurta ja ihmeellistä siellä ei tapahtunut,

tulipahan vaan yksi liitutauluseinä :)
Jotain se ehkä vielä kaipaa piristeeksi.. Hmm..
Ja juu, meillä on edelleen havukranssi ulko-ovessa vaikka joulu on mennyt jo aikoja sitten..

Vieressä ennen-kuva.

Paitsi että tuo naulakko keräsi kaikki mahdolliset käsilaukuista koiran ulkoilukamppeisiin, niin myös tuo tauluhylly oli aina täynnä: avaimia, lompakoita, otsalamppuja, pattereita..

Lisäksi lähti viimeinenkin beigen sävy tästä torpasta :)

Vielä pitää ratkaista tuo vastapäisen seinän kohtalo.
Seinällä oleva kaappi sai lähdöt ilmalämpöpumpun takia ja tilalle tulee poronpää.
Vielä pitää sille porolle keksiä jotain kivaa kaveria, tähän astiset ideat ei ole toimineet.
Ja kun sen saan kuosiin odottelee jo seuraava ongelma.
Ostin nimittäin maailman makeimman ison lattiapeilin, mutta en keksi sille paikkaa.
HJÄLP!

Inspis is back!

Piti ihan jo pelästyä, että tässäkö se oli tämän tätin sisustusintoilut.

Niin on hiljaista pidellyt ennen ja heti jälkeen vuodenvaihteen.

Mutta ei. 

Nyt kuulkaas tapahtuu taas niin, että rytke käy.

Satuin Kodin Terraan ihan muissa asioissa, kun bongailin sieltä pöytälamput 70% alennuksesta.

Hintaa jäi siis vajaa kymppi per lamppu!

Jossain vaiheessa nämä saavat siirron makuuhuoneeseemme, mutta siihen asti saavat ihastuttaa eteisessä.

Joka sitten pääseekin pienten muutosten alle.

Maalit on ostettu, listat on ostettu.

(Vinkkejä miten saa miehen innostumaan listojen laitosta?)

Toivottavasti saan jo pian kuvia uudesta lookista.

Ja hei, meillä amaryllis kukkii vasta nyt, en siis ollutkaan ainoa jolla joulufiilis oli hakusessa ;)

Tekosia

Välipäivinä, kun en enää mitään muuta keksinyt, tuunasin vanhaa ikkunanpokaa.

Iät ja ajat kaapissa pyörinyt teksti sai vihdoinkin paikkansa.

No juu, poka ei jäänyt meille asustelemaan, ei minusta enää sovi tyyliin.

Olenko muuten vielä kertonutkaan noista Ikean lampunvarjostimista?
Olen aivan rakastunut niihin!!

Tuohon isoon tähteenkin olen niin hullaantunut, etten ole ainakaan vielä raaskinut siitä luopua.

Onhan tuota vielä talvea jäljellä, olkoon se siis talvivalo :)

Näillä uuteen viikkoon, minulla siihen mahtuu taas paljon uutta ja mielenkiintoista.

Viikonloppuna

Käväisimme miehen kanssa viettämässä laatuaikaa kaksin.
Kotkassa.
Eihän siellä oikein mitään ollut loppiaisena, mutta vallan kauniisti valaistu kävelytie hotellin edessä ihastutti!

Lumettomista maisemista palattiin sadan kilometrin päähän täyteen talveen, pakkasmittari painuessa -16 asteeseen!
Aivan ihanaa! 
Takassa ja puuhellassa räiskyy tulet ja melkein täysi kuu mollottaa pellon yllä.
Tätä on odotettu :)

2012!

Mitä mahtavinta tätä vuotta kaikille blogistaniaan!

En tehnyt mitään uuden vuoden lupauksia, mutta aion heti alkuvuonna ryhdistäytyä tämän blogin suhteen, sen verran retuperällä on reppana ollut.

Uusia ideoita surisee päässä kuin kevään villiinnyttämät kärpäset, mutta vielä on odoteltava ilmoja parempia.

Siispä otetaan lasilliset uudelle vuodelle!